SM-kartingia jo yli 60 vuotta
Katsaus suomalaisen kartingin ja Karting SM-kilpailutoiminnan historiaan
Karting on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen laji suomalaisten autourheilutähtien kehityksessä. Karting SM edustaa tämän lajin korkeinta kansallista kilpailutasoa ja on ollut lukuisien kansainvälisestikin tunnettujen Flying Finn -kuljettajien syntypaikka.
Formula K saapuu Suomeen
Karting (aiemmin Formula K ja mikroautoilu) saapui Suomeen 1960-luvun alussa, pian sen keksimisen jälkeen Yhdysvalloissa. Varsinainen kilpailutoiminta alkoi Suomessa vuosina 1960-1961. Ensimmäiset kilpailut ajettiin tiettävästi 1961 Käpylän raviradalla ja Suomen mestaruudesta ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 Helsingin Olympiastadionin pysäköintipaikalle rakennetulla radalla, houkutellen katsomoon 5000 kiinnostunutta seuraajaa.
Rohkenivat väittää, että: ”Karting ei ole autourheilua!”
AKK:n (silloisen Suomen Autoklubin alainen Autourheilun Kansallinen Kilpailulautakunta) perustama FK-jaosto vastasi lajista hetken aikaa, kunnes liitto päätti, ettei karting ollut sen mielestä autourheilua eikä siten kuulunut sen visioon. Suomesta löytyi kuitenkin lajin aktiivisia puolestapuhujia, jotka tekivät lajin säilymisen ja tunnettuuden eteen töitä, jotta mikroautoilu pysyi Suomen kartalla. Syntyi Suomen Karting Liitto, Roland Sarlinin johdolla.
Myöhemmin - lajin suosion kasvaessa ja CIK:n liityttyä FISA:n siipien suojaan - kartingin kilpailutoiminta siirtyi takaisin AKK:n valvontaan vuonna 1980 ja Karting Liitto saattoi keskittyä harrastus- ja nuorisotoimintaan.
Mikroautoilusta kartingiksi
Karting oli pitkään enemmänkin aikuisten laji. Esimerkiksi Suomessa alettiin vasta vuonna 1965 kilpailuihin päästää alle 16-vuotiaita ”junioreita” ja lajia kutsuttiin pitkään mikroautoiluksi (myöhemmin viralliseksi nimeksi vakiintui karting).
Ensimmäiset epäviralliset kilpailut Suomessa järjestettiin improvisoiduilla radoilla, (pääsääntöisesti parkkipaikoilla). Suomen ensimmäinen varsinainen karting-rata oli historian kirjojen mukaan tiettävästi Artukaisten rata Turussa. Toinen varhainen ja merkittävä rata oli legendaarinen Bembölen FK-rata, mikä avattiin virallisesti vuonna 1965.
Vielä 1980-luvun alussa karting-ratoja Suomessa oli harvakseltaan ja esimerkiksi vuoden 1982 kartingin PM-kilpailut järjestettiin Helsingin Messukeskuksen pysäköintialueelle tehdyllä tilapäisradalla. Lajin suosio kasvoi kuitenkin nopeasti ja pian syntyi sekä karting-seuroja että -ratoja, jotka oli suunniteltu yksinomaan kartingille. Ne loivat lopulta perustan KartingSM-kilpailutoiminnan kehitykselle sekä kansallisen tason mestaruuskilpailujen järjestämiselle. Nykyään karting-ratoja on lähes 40 ja aktiivisia karting-seuroja useita kymmeniä.
SM-kilpailujen kehityskaari ja kansainvälinen nousu
Kuuden vuosikymmenen aikana SM-kilpailutoiminta on kehittynyt jatkuvasti ja Suomenmestaruuden voittaneita kuljettajia arvostetaan yli maa- kuin lajirajojenkin. Kehityksen myötä karting lajina tunnustetaan aitona urheiluna ja arvostus on kasvanut merkittävästi, Karting SM-kilpailujen taso on noussut kansainvälisesti tunnustetuksi. Uudet kilpailuluokat, ikärajojen alentuminen, paikalliset seurat ja lajin tunnettuus läpi Suomen ovat tarjonneet entistä useammalle kuljettajalle mahdollisuuden osallistua SM-taistoihin. Kun taas Karting SM -sääntöjen yhtenäistyminen CIK-FIA sääntöjen kanssa on madaltanut kuljettajien osallistumiskynnystä sekä rohkaissut heitä kansainvälisille radoille: FIAkarting, WSK sekä ACI-kisoihin. Kotimaan tasokkaat karting-radat ja aktiiviset karting-seurat ovat vastanneet sekä mukautuneet alati muuttuviin haasteisiin: Investointeja, parannuksia ja kehittämistyötä on seuratasolla tehty paljon, jotta Karting SM -kisojen läpiviennissä laatu säilyy.
Jatkuva kehitys on luonut vankan perustan, jonka ansiosta KartingSM-sarja on pystynyt järjestämään laadukkaita kilpailukokonaisuuksia sekä kasvattamaan kuljettajia, jotka menestyvät myös kansainvälisillä areenoilla ja vahvistavat Suomen asemaa autourheilun huippumaana.
Karting SM on mestareiden kotipesä
Karting SM on ollut ponnahduslauta monille kuljettajille, jotka ovat myöhemmin nousseet autourheilun huipulle ja tehneet suomalaiset tunnetuksi todellisena autourheilukansana. Nimimiehistä ei ole pulaa: Keke Rosberg, JJ Lehto, Mika Häkkinen, Mika Salo, Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen, Valtteri Bottas, Esa-Pekka Lappi, Teemu Suninen, Kimmo Liimatainen, Risto Virtanen, Toni Vilander, Jesse Krohn, Aaro Vainio, Tuukka Taponen, Juho Valtanen, Paavo Tonteri…
Kovatasoiset SM-kilpailut, sisukkaat kuljettajat, laadukas kuljettajakattaus ja usein haastavat Suomen olosuhteet ovat muokanneet huippukuljettajia, joilla on sopeutumiskykyä, taitoa ja erityistä tekniikkaa. Ilman Karting SM -historiaa ja kilpailutoiminnan evoluutiota ei Suomesta olisi ponnistanut yhtä montaa maailmanluokan kuljettajaa. Eri autourheilulajien ja -luokkien absoluuttiselle huipulle asti.
Historiaa ei pidä ikinä unohtaa tai aliarvioida, sillä vuosikymmenten kehitystyön ansiosta Karting SM on edelleen olemassa – yli 60 vuoden iässä. Karting SM ei ole iästään huolimatta edes miettimässä eläkepäiviä, päinvastoin. Sarja uusiutuu ja luo itseään uudestaan, suurella sekä sykkivällä karting-sydämellä. Karting SM-historiikkiin tehdään jatkossakin uusia kappaleita, kirjoitetaan uusia menestyjänimiä ja tallennetaan ikimuistoisia Karting SM-kokemuksia.